Tuntuu aivan uskomattomalta, miten hyvin tämä läskien tuhoaminen on lähtenyt käyntiin. En uskoisi tuota lukua - neljässä viikossa melkein 8 kg - ellei lahjomaton vaaka sitä todistaisi. Jotkut housut tuntuvat jo hiukan väljiltä vyötäröltä ja ehkä sivukuvaa peilin ohi kulkiessaan huomaa, ettei pullota enää aivan niin paljon vatsan kohdalta, mutta ei noita kadonneita kiloja vielä kovin hyvin huomaa. Minussa kun on mistä ottaa. Mutta hyvä alku kuitenkin.

Hiukan pelottaa oma suhtautuminen siihen, kun tulee ensimmäinen viikko, että paino ei ole pudonnut tai on tullut jopa plussaa. Sekin on edessä ennemmin tai myöhemmin, koska ei tätä yhden tai useamman kilon viikkovauhtia voi ikuisesti kestää. Monesti yritykseni on tyssännyt siihen, että muutama kilo lähtee, mutta sitten pysähtyy. Toki olen nyt tehnyt enemmän ajatustyötä sen ruokavalion kanssa.

Eli - kasviksia ja hedelmiä lisää, herkkuja vähemmän, pienempiä annoksia ja säännöllisempää syömistä. Aamupalan suhteen ei ole juuri muutoksia tarvinnut tehdä. Valmisruokia syön harvemmin ja niidenkin kanssa aina jotain tuoretta, kurkkua, tomaattia, salaattia. Lempiruokani ei ole enää pizza tai hampurilaisateria vaan intohimoni kohdistuu nuudeliin ja sen kanssa kanaan tai tonnikalaan. Pullat ja normikeksit korvaan kuitupitoisilla välipalakekseillä, koska kahvin kanssa on aina oltava jotain syötävää. Onneksi en juo kovin paljon kahvia, aamulla ja 1-2 x päivän mittaan.

Rasvaton maito ja piimä on kuulunut ruokavalioon jo vuosia. Juustojen suhteen olen aikaisemmin yrittänyt syödä kumimaisia vähärasvaisia, mutta nyt syön kyllä ihan normi arkijuustoa tai sitä vähän kevyempää. Joko lounaan tai päivällisen korvaan valmiilla ateriankorvikejuomalla ja hedelmillä. Ei aikuinen ihminen tarvitse kahta lämmintä ateriaa päivässä. Ruisleivän päälle sipaisen lättaa (isäntä haluaa aina sitä kaupasta), mutta periaatteessa kävisi myös keijut ja floorat.

Iltapala on minulle yhtä tärkeä kuin aamupala. En usko niihin juttuihin, että sen ja sen kellonlyömän jälkeen ei saisi enää syödä mitään. Iltapalaksi leipää päällisineen (myös kasviksia) ja maitoa, kaakaota tai teetä. Nukunkin paljon paremmin, kun en mene nälkäisenä nukkumaan. Tarpeetonta itsensä kiduttamista sellainen. Määrä ja laatu ja sopivat annokset sopivin väliajoin ratkaisee, ei kellonajat.

Ja yllätys yllätys, unen tarve on myös vähentynyt. Herään joskus jopa aamuvuoroon ilman kellon soittoa. Enkä enää pakota itseäni sänkyyn kellon mukaan. Aikaisemmin pakotin itseni jopa kymmeneltä sänkyyn ja pakotin unen tuloa paljon useimmin nukahtamislääkkeen puoliskalla, kun pelkäsin, että en saa nukuttua ja olen aivan takussa aamulla. Nyt uskallan mennä nukkumaan vasta kun oikeasti väsyttää. Ja herään silti pirteänä jopa aamuvuoroon. Toki juon aamuvuoroaamuina lasillisen beroccaa ja muina päivinä otan ruoan kanssa monivitamiinitabletin.

Näillä mennään toistaiseksi. Pyrin myös päivittämään tätä blogia edes kerran viikossa, koska tämä on kanssa yksi tsemppari itselleni. Ja toivottavasti myös muille saman asian kanssa taisteleville! :)